Muutoksia työeläkevakuutusyhtiöiden hallintoa koskeviin Finanssivalvonnan määräyksiin ja ohjeisiin

Mielestämme on hyvä, että Finanssivalvonta tuo esille etukäteen tulkintojaan lain sisällöstä. Tämä on hyvän hallintokäytännön mukaista ja lisää valvottavien oikeusvarmuutta. Nyt lausuttavana olevassa ohjeessa on pääsääntöisesti tuotu hyvin esille myös se, miltä osin kyse on velvoittavasta määräyksestä, miltä osin taas on valvojan tulkinnasta, suosituksesta tai ohjeesta.    

Mielestämme Finanssivalvonnan MOK:ssa antamien tulkintojen pitäisi perustua kirjoitettuun lakiin siten, että lain sisällöstä tai sen valmisteluasiakirjoista voisi perustellusti ja kohtuudella päätellä kyseisen tulkinnan. Jos näin ei ole, Finanssivalvonta on tosiasiassa antanut määräyksen ilman määräyksenantovaltuutta. Siksi määräys- ja ohjekokoelmassa annettavia lain tulkintoja tulisi mielestämme harkita erityisen tarkasti. 

Ohjeiden osalta tilanne on toinen. Ne eivät ole velvoittavia oikeussääntöjä. Jos valvottava jättää noudattamatta Finanssivalvonnan ohjetta tai suositusta, Finanssivalvonta ei voi puuttua valvottavan toimintaan sillä perusteella, että velvoittavaa säännöstä olisi rikottu.  

Nyt lausunnolla oleva luonnos sisältää runsaasti lain tulkintoja. Osa niistä on mielestämme selkeitä ja tarpeellisia lain täsmennyksiä, osa puolestaan melko pitkällekin lain alkuperäisestä sanamuodosta meneviä tai jopa laintasoisen sääntelyn puutteen takia sitä kokonaan korvaamaan pyrkiviä. Viimeksi mainittuja tilanteita pitäisi mielestämme selkiyttää ensisijaisesti lainsäädäntöä täydentämällä. 

Kiinnitämme huomiota myös siihen, että nyt lausunnolla oleva luonnos ei ole kaikin osin yhteensopiva tietosuojalainsäädännön edellyttämien henkilötietojen käsittelyä koskevien vaatimusten kanssa. 

Tietosuojalainsäädäntö edellyttää henkilötietojen käsittelylle lakisääteistä perustetta. Työeläkevakuutusyhtiölle ei voi siksi antaa MOK:issa tehtäviä, jotka edellyttävät henkilötietojen käsittelyä sellaisia tarkoituksia varten, joita ei ole säädetty laissa. 

Johdon kelpoisuus 

4.1. kohta 1: 

Selkeyden vuoksi toivomme, että luonnoksen yllä mainittuun kohtaan lisättäisiin TVYL:n 9 b §:n 2 momentin mukaisesti, että työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen voi hankkia valinnan jälkeen kohtuullisessa ajassa.  

4.1. kohta 2: 

TVYL:n 9 b §:n 2 momentin mukaan hallintoneuvostossa on oltava työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta. Fivan luonnoksessa nyt esittämän tulkinnan mukaan vaatimus täyttyy, mikäli kahdella kolmasosalla hallintoneuvoston jäsenistä on työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemusta.  

Mielestämme tässä hallintoneuvostoa koskevassa kohdassa ei voisi lain sanamuodon ja sen esitöiden pohjalta antaa näin täsmällistä (2/3) tulkintaa siitä, milloin vaatimus asiantuntemuksesta täyttyy. Meille jää siksi epäselväksi, mihin Finanssivalvonnan tulkinta asiassa perustuu ja katsomme, että tämän kohdan tulisi olla tulkinnan sijasta suositus.  

4.2. kohta 4:  

Selkeyden vuoksi olisi hyvä, että kohtaa täsmennettäisiin TVYL 9 e §:n 2 momentin mukaisesti siten, että hyvän työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen ja muun tehtävän vaatiman ammatillisen pätevyyden voi hankkia valinnan jälkeen kohtuullisessa ajassa.  

4.2. kohta 6: 

Listaus perehdytyskoulutuksen sisällöistä antaa mielestämme hyvän rungon koulutuksien kehittämiselle. 

4.3. kohta 9: 

TVYL:n 9 §:n 2 momentin mukaan toimitusjohtajan on oltava hyvämaineinen, ja hänellä on oltava hyvä työeläkevakuutustoiminnan, sijoitustoiminnan ja liikkeenjohdon tuntemus. Fivan tulkinnan mukaan nämä vaatimukset täyttyvät riittävän pitkän vastaavanlaisissa tehtävissä hankitun työkokemuksen kautta taikka riittävän pitkän muun työkokemuksen ja kattavan koulutus- ja perehdyttämistoiminnan kautta. Finanssivalvonta tulkitsee, että vastaavanlaisen työkokemuksen voi hankkia toimimalla työeläkevakuutusalalla vastuullisissa tehtävissä ja muun työkokemuksen voi hankkia toimimalla rahoitus- ja vakuutusalalla vastuullisissa tehtävissä.  

Nostamme tässä esille, että TVYL ei sulje mahdollisuutta toimia toimitusjohtajan tehtävässä, vaikka henkilö ei aikaisemmin olisi työskennellyt työeläkealalla tai rahoitus- tai vakuutusalalla. Fivan MOK:lla ei siksi tule asettaa lisävaatimuksia mahdollisuudelle tulla valituksi työeläkeyhtiön toimitusjohtajaksi. 

Katsomme, että tarvittaessa toimitusjohtajan on pystyttävä täydentämään asiantuntemustaan riittävällä koulutus- ja perehdyttämisohjelmalla. 

MOK:ssa tulisi myös tarkentaa, mistä alkaen toimitusjohtajan tulee täyttää kelpoisuusvaatimukset, koska osa vaatimuksista voi täyttyä koulutuksen kautta. Tämä olisi perusteltua tarkentaa siten, että vaatimukset voi täyttää kohtuullisessa ajassa toimitusjohtajan tehtävässä aloittamisesta, koska henkilö ei voi siirtyä edellisestä tehtävästään pois ilman varmuutta siitä, että on kelpoinen uuteen tehtävään työeläkeyhtiön toimitusjohtajana.  

4.4. kohta 11: 

Selkeyden vuoksi esitämme, että kohtaa lisättäisiin TVYL 12 l §:n 1 momentin mukaisesti, että hyvän työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen ja tehtävän vaatiman ammatillisen pätevyyden voisi hankkia valinnan jälkeen kohtuullisessa ajassa.  

4.4. kohta 12: 

Katsomme, että hyvän työeläkevakuutustoiminnan tuntemuksen tulisi täyttyä, jos henkilö on toiminut riittävän pitkän ajan vastuullisissa tehtävissä työeläkevakuutusalalla tai hänellä on muuta vastaavaa työkokemusta. Kokemuksen johtotehtävistä ei pitäisi olla ratkaisevaa. Vastaava vaatimus on myös toimitusjohtajalla.  

MOK:ssa on todettu, että hyvä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemus vaatimus täyttyy riittävän pitkällä kokemuksella työeläkeyhtiön hallintoneuvostosta tai hallituksesta. Käytännössä työeläkeyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenet siirtyvät harvoin yhtiön keskeisistä toiminnoista vastaaviksi.  

Keskeisiä toimintoja koskevan 12 l §:n yksityiskohtaisissa perusteluissa (HE 194/2024 vp.)  on todettu, että sekä työeläkevakuutustoiminnan asiantuntemuksen että tehtävän vaatiman muun ammatillisen pätevyyden voisi hankkia kattavalla koulutus- ja perehdyttämisohjelmalla myös tehtävään nimittämisen jälkeen. MOK:ssa olisi hyvä mainita, että kattavalla perehdytyskoulutuksella on mahdollista saada tehtävän vaatima ammatillinen pätevyys. 

Perehdytyskoulutuksen osalta tulisi huomioida, mitä osaamista keskeisten toimintojen osaaminen vaatii. Perehtymiskoulutuksen laajuus ei saa muodostua esteeksi sille, että keskeisistä toiminnoista vastaavaksi valitaan henkilö työeläkealan ulkopuolelta.  

Tulkinnan sijaan tämän kohdan voisi mielestämme antaa ohjeena.  

5.1. kohta 5 ja 6: 

Fivan MOK:ssa suositetaan, että jos henkilön asiantuntemuksessa tai muussa kelpoisuudessa havaitaan puutteita, perehdyttämistarpeet ja muut tarvittavat toimenpiteet tulisi saattaa henkilön ja nimityspäätöksen tekevän hallintoelimen tietoon ennen nimityksen tekemistä.  

Yhtiökokous valitsee hallintoneuvoston jäsenet. Yhtiökokousmateriaalit ovat julkisesti saatavilla yhtiön internetsivuilla. Lainsäädäntö ei velvoita antamaan yhtiökokoukselle yksityiskohtaisia tietoja hallintoneuvoston jäsenen kelpoisuudesta tai perehdytyksestä. Toteamme tähän, että kohta on ongelmallinen tietosuojalainsäädännön näkökulmasta. Henkilötietojen käsittelyn tulee lähtökohtaisesti perustua lakisääteiseen velvoitteeseen. 

5.1. kohta 7: 

Kohta tulee poistaa. Vaalivaliokunta on lakisääteinen elin, jolle ei ole laissa määritelty erityisiä kelpoisuusvaatimuksia. On epäselvää, mitä tarkoitettaisiin valiokunnan jäsenten tehtäviin nähden riittävällä ammattitaidolla ja kokemuksella. 

5.2. kohta 9:  

Kohtaa tulisi mielestämme täsmentää siten, että sakkorangaistus ei koske rikesakkoja eikä liikennevirhemaksuja. 

MOK:ssa tulisi tarkentaa ajanjakso, jolta arvioidaan, onko henkilö aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut olevansa ilmeisen sopimaton tehtävään. Rikosten osalta tämä on täsmennetty MOK:ssa 5 vuoteen. Tämä olisi perusteltua tietosuojalainsäädännön takia.  

Lisäksi kohtaa olisi hyvä tarkentaa sen osalta, millaisista tilanteista voi olla kysymys, kun henkilö on sopimaton tehtävään.  

5.3. kohdat 13 ja 14: 

Kohdissa mainitut luettelot tulisi poistaa kokonaan. Ohjeiden tulkintaa vaikeuttaa se, että se koskee sekä hallitusta että keskeisistä toiminnoista vastaavia henkilöitä. Ei ole esimerkiksi selvää, mitä tarkoitetaan hallintoelimen jäsenen tehtäväalueilla.  

5.4. kohta 16: 

TVYL:ssä ei ole vaatimusta hallintoneuvostoa koskevista kirjallisista toimintaperiaatteista eikä tätä tulisi ottaa myöskään MOK:aan. Mikä taho nämä toimintaperiaatteet hyväksyisi? 

5.4. kohta 17: 

Luonnoksen suositus siitä, että henkilöä perehdytettäessä otetaan huomioon muun muassa hänen aiempi tehtävässä suoriutumisensa ja ”niissä havaitut puutteet” on mielestämme ongelmallinen. Toteamme, että työeläkeyhtiöllä ei ole Fivan MOK:n suosituksen perusteella mahdollisuutta pyytää tai saada tietoa henkilön aiemmista tai nykyisestä suoriutumisesta tehtävissä. Tietosuojalainsäädäntö estää tällaisten tietojen pyytämisen tai käyttämisen. Lisäksi yhtiön on käytännössä vaikeaa arvioida aiempaa koulutusta, kokemusta ja tehtävässä suoriutumista. 

5.4. kohta 19: 

Kohdassa jää avoimeksi, miten perehdytykseen ja koulutukseen liittyvät tiedot on säilytettävä. Kohdassa todetaan, että niin kauan kuin on tarpeen ko. tavoitteiden varmistamiseksi. Tämä on tulkinnanvaraista ja kyse on kuitenkin henkilötietojen säilyttämisestä.  

5.5. kohta 21: 

MOK:ssa tulisi täsmentää, mitä yhteystiedolla tarkoitetaan.  

Osa kelpoisuusvaatimuksista täyttyy valinnan jälkeen suoritettavalla koulutuksella, jonka vuoksi MOK:ia tulisi täsmentää siten, että työeläkeyhtiö ilmoittaa selvittäneensä henkilön täyttävän tai tulevan täyttämään TVYL:ssä säädetyt kelpoisuusvaatimukset.  

Luku 7 Sisäinen valvonta 

Näkemyksemme mukaan kohdan lause sisäisestä valvonnasta tulisi muotoilla siten kuin se on voimassa olevassa MOK:ssa: ”Työeläkevakuutusyhtiön kaikissa toiminnoissa ja kaikilla organisaatiotasoilla on oltava toimiva ja tehokas sisäinen valvonta”. 

Katsomme, että sisäistä valvontaa toteuttaa käytännössä koko yhtiön organisaatio. Fivan nyt lausunnolla olevassa versiossa sisäinen valvonta on kuitenkin rajattu vain keskeisiin toimintoihin.  

Luku 11 Työkyvyttömyysriskin hallinta 

Työkyvyttömyysriskin hallinnan osalta ohje perustuu TVYL:n 2 §:ään. Toteamme, että koska toiminnasta ei ole lain tasolla tarkempaa sääntelyä, TVYL:n 2 §:ää joudutaan nyt lausuttavana olevassa luonnoksessa tulkitsemaan hyvin pitkälle, jotta sen perusteella saadaan ohjeet työkyvyttömyysriskin hallintaan. Perusongelma on lainsäädännön puutteellisuudessa. Se pitäisi mielestämme korjata säätämällä lainsäädäntöä. 

11 kohta 5 ja 17 

Suositus on luettavissa siten, että toimien kohdentaminen pitää tehdä ainoastaan kannan riskiarvion perusteella ilman että huomioon otetaan yrityskohtaisia riskejä.  

Mielestämme nykyistä käytäntöä ei tulisi muuttaa. Siksi toivomme, että luonnosta korjataan nykykäytäntöä vastaavaksi. 

11.2. kohta 7  

Ohjeiden kohta on tulkinnanvarainen.  Viimeinen virke tulisi poistaa kokonaan tai vaihtoehtoisesti täsmennettävä merkittävästi, mitä kollektiivisilla koulutuksilla tarkoitetaan.  

11.2. kohta 9 

Tulkinnat laista ovat melko pitkälle meneviä. Nostamme esille, että ”jatkuvasti tai lähes jatkuvasti” on epämääräinen ilmaisu. Riskienhallinnan näkökulmasta voi toisinaan olla tapauskohtaisesti perusteltua antaa tukea myös pitkäaikaisesti asiakasyritykseen liittyvän korkean riskin hallitsemiseksi ja toiminnan vaikuttavuusvaatimuksen täyttämiseksi. Yrityksissä on myös erilaisia työkyvyttömyysriskejä ja -riskiryhmiä ja tyypillisesti toimenpiteitä kohdistetaan usean vuoden suunnitelmalla.  

11.3. kohta 15 

Voimassa olevassa MOK:ssa on käytetty termiä kumulatiivinen seuranta. Ehdotamme, että sitä käytettäisiin myös jatkossa.  

Jatkuvuus- ja valmiussuunnittelu 

Kohta 5.  

Valtioneuvoston päätös (568/2024) ja Vakuutusalan poolin varautumisohjeet on nostettu toisilleen rinnakkaisiksi dokumenteiksi. TSVR:n varautumisohjeessa todetaan: Ohje ei sisällä toimijoille velvoittavia määräyksiä, vaan suosituksia hyvistä käytänteistä, jotka edistävät alan toimijoiden varautumista sekä jatkuvuus- ja valmiussuunnitelmien laatimista. 

TSVR:n ohjeeseen ei tule mielestämme viitata MOK:issä ollenkaan, Kyseistä dokumenttia ei ole tarkoitettu sääntelyä varten vaan on toimijan itsensä päätettävissä, miten sitä sovelletaan. Tietojemme mukaan HVK on jo aiemmin maininnut asiasta Finanssivalvonnalle. 

Edellä kirjatun takia esitämme kohdan 5 muutettavaksi muotoon: 

”Valmiuslaissa tarkoitetuissa poikkeusoloissa häiriötilanne kestää tyypillisesti pidempään kuin tilanteet, joihin on varauduttu normaaliolojen jatkuvuussuunnitelmassa. Lisäksi uhat, joihin varaudutaan, ovat tyypillisesti vakavampia kuin uhat, joita kohdataan normaalioloissa. Huoltovarmuuden tavoitteista annetussa valtioneuvoston päätöksessä (568/2024) kuvataan varautumisen tavoitteet ja annetaan yksityiskohtaisempia ohjeita vakaviin häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin varautumisesta. 

Kohta 6.  

Aikaisempi muotoilu oli parempi ja se tulisi säilyttää. 

Kohta 14. 

Pidämme aikaisemman ohjeen 18.6. kohdan muotoilua parempana ja ehdotamme muotoilun pitämistä tältä osin ennallaan.  

Toissijaisesti ehdotamme kohdan 14 viimeisen lauseen muuttamista muotoon: ”Yhtiön tulisi sopimuksilla tai muilla tarpeellisilla toimilla pyrkiä varmistamaan poikkeusoloja varten palvelut, jotka ovat välttämättömiä yhtiön mainittujen tehtävien hoitamiseksi”. 

Kohta 21 

Niin sanottua ”comply or explain” -periaatetta tulisi mielestämme välttää kansallisissa määräyksissä ja ohjeissa. Kohta tulisi mielestämme siksi poistaa.